Kriittinen ja vastuullinen kansalainen

Miten käsittelemme eri lähteistä tulevaa tietoa ja uutisointia?
Mitä kehityskumppanuus voisi olla?
Miten osallistumme ja vaikutamme paremman maailman haasteisiin?
Miten kohtaamme globaalit muutokset?

 

Halu toimia kriittisenä ja vastuullisena maailmankansalaisena

Kansalaisuus on perinteisesti merkinnyt sidettä omaan yhteiskuntaan ja valtioon. Globalistuneessa maailmassa, jossa miltei jokainen yhteiskunta on monikulttuurinen, se ei enää riitä. Nykypäivän kansalainen on maailmankansalainen jonka lojaalisuus ulottuu koko ihmiskuntaan.

Koulun tehtävä muiden kasvattajien ohella on tukea lapsen ja nuoren kasvua kohti maailmankansalaisuutta. Pelkkä tiedon jakaminen ei enää riitä sillä tehtävänä on kasvattaa aktiivisia kansalaisia joilla on myös kykyä ja tahtoa tehdä eettisesti oikeita ja kestäviä ratkaisuja.

 

Maailmankansalaisen tiedot yhteiskunnasta

Voidakseen tarkastella elämänmuotoja eri kulttuurisissa olosuhteissa yksilön tulee ymmärtää ja tuntea yhteiskunnan peruskäsitteet ja –periaatteet. On tärkeää oppia ymmärtämään poliittisia prosesseja, yhteiskunnan keskeisiä normeja, arvoja sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia ensin oman yhteiskunnan näkökulmasta ja vasta sitten laajemmin gloobalilla tasolla. Oman kulttuurisen identiteetin tunnistaminen lisää ymmärrystä ja kykyä arvostaa myös muita kulttuurisia lähtökohtia.

Globaalia maailmaa koskeva tieto muuttuu ja kulkee nopeasti. Saamme päivittäin tietoa globaaleista tapahtumista eri medialähteistä. Myös koululla tulee olla aktiivinen rooli maailman tilan ja uutisten seuraamisessa. Mediasta tuleva informaatiotulva muokkaa oppilaiden maailmankuvaa ja siksi onkin tärkeää ohjata oppilaita käsittelemään saamaansa tietoa. Informaatiotulvan keskellä on opittava ymmärtämään mikä on luotettavaa ja olennaista tietoa sekä vältettävä negatiivisten stereotypioiden muodostumista eri yhteiskunnista. Oppilaiden iän karttuessa heidän ymmärrystään globaaleista asioista, niin haasteista kuin ongelmista, voidaan syventää.

 

Taito toimia vastuullisesti

Yksilön yhteiskunnallisia taitoja voidaan tarkastella eri näkökulmista. Taitoihin lukeutuvat  muun muassa tapamme toimia sekä ajattelutaitomme. Kaikkea toimintaa ohjaa yksilön omaama tieto sekä arvopohja. Koulun tavoitteena onkin lisätä avoimuuttaa ymmärtää erilaisuutta sekä tahtoa toimia yhteisen maapallon puolesta.

Kyky tarkastella saatavilla olevaa tietoa monipuolisesti ohjaa yksilöä kyseenalaistamaan informaation todellisuutta ja lähdettä. Tämä ei tarkoita negatiivista suhtautumista saatavilla olevaan tietoon vaan pyrkimystä oppia ymmärtämään eri osapuolten näkemyksiä asiasta. Opittu informaation laaja-alainen tarkastelu ohjaa lapsia ja nuoria muodostamaan myös omia mielipiteitään asioista. Omien mielipiteiden lausuminen, taito keskustella, neuvotella ja kuunnella ovat vuorovaikutustaitoja jotka kuuluvat olennaisena osana maailmankansalaisen yhteiskunnalliseen osaamiseen. Tiedon monipuolisen ja kriittisen tarkastelun ja tulkinnan pyrkimyksenä on pätyä mahdollisimman oikeuden- ja totuudenmukaiseen toimintaan.

Nykypäivän globaali maailma voidaan nähdä kokonaisuutena, jolle on ominaista entistä suurempi keskenäinen riippuvuus. Mitä monipuolisemman kuvan oppilas omaksuu sekä omasta ympäristöstään että koko ympäröivästä maailmasta, sitä paremmat eväät hänellä on ymmärtää näiden välinen riippuvuus ja yhteys. Globaalistunut maailma avaa mahdollisuuksia mutta myös uhkia. Tämän hallinta edellyttää kumppanuutta ja ponnisteluja yhteisen hyvän eteen.

 

Tahto vaikuttaa

Globaalikasvatus on määritelty Maastrichtin konferensissa v. 2002 kasvatukseksi, jonka tavoitteena on saada ihmiset toimimaan tasa-arvoisemman, oikeudenmukaisemman ja ihmisoikeuksia kunnioittavan maailman puolesta. Tämä voidaan määritellä myös kouluissa tapahtuvan kasvatuksen lähtökohdaksi. Tavoitteena on kasvattaa oppilaat ymmärtämään omien toimiensa vaikutukset globaalilla tasolla, mutta myös globaalien tapahtumien vaikutukset heidän elämäänsä.

Kasvaakseen aktiiviseksi maailmankansalaiseksi nuori tarvitsee positiivisia kokemuksia siitä, että hänen osallisuudellaan on merkitystä. Oppilaita osallistavat projektit ja erilaiset koulukumppanuudet edistävät heidän kasvuaan ja ymmärrystään maailmankansalaisina. Yhdessä tekeminen ja oma osallisuus lisäävät ymmärrystä siihen, että omilla tekemisillä voidaan ja saadaan vaikuttaa. Oman toiminnan vaikutusten huomaaminen lisää tahtoa ja kiinnostusta vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.

 

Lähteet

Jääskeläinen, L. & Repo, T.(toim.) 2011 Koulu kohtaa maailman, Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Kuopio: Opetushallitus

Vastaa